Yhteiskäyttöautoilu on osa kiertotaloutta ja tulevaisuuden liikennettä (osa 2)

”Kun vauva tuli, niin oma auto lähti — eikä ole kaduttanut”, kertoo siirtymisestään yhteiskäyttöautoilun pariin Sitran kiertotaloustiimissä liikkumishankkeista vastaava Heikki Sorasahi.

Intohimoinenkin autoilija onnistuu menopelistään luopumaan

Toinen osa Sitran Heikki Sorasahin haastattelua, ensimmäisen osan löydät täältä >

Reilu data voi lisätä luottamusta

Tulevaisuudessa eri palvelut ja järjestelmät yhdistyvät. Rajapinnat ovat tärkeitä: matkojen ja lippujen yhdistely on avainasemassa. Se vaatii yhä enemmän esimerkiksi VR:n ja bussiyhtiöiden mukaantuloa. ”Ihmisten pitää pystyä luottamaan siihen, että systeemi toimii ja esimerkiksi heidän tietojaan ei valu ulkopuolisten käsiin”, Sorasahi sanoo. Jatkossa siis liikkujien pitäisi vielä helpommin pystyä yhdistämään esimerkiksi junamatka toiselle paikkakunnalle ja viimeisille kilometreille esimerkiksi yhteiskäyttöauton vuokraus.

Sitrassa onkin aloitettu erityinen reiluun datatalouteen keskittyvä IHAN®-hanke, jolla  pyritään luomaan pelisäännöt ja EU-tasoiset standardit sille, miten ja kenelle yksilö voi omat tietonsa eteenpäin luovuttaa. ”Palvelut voisivat saada erityisiä reilun datatalouden leimoja, vähän niin kuin Reilun kaupan tuotteet tänä päivänä. Näin luottamus kansalaisten keskuudessa edelleen vahvistuu”, Sorasahi kertoo.

Porvoossa kokeillaan Kyläkyytiä

Kiinteät bussiyhteydethän ovat maaseudulla vaikeuksissa, eikä yhteiskäyttöautoja operoivien firmojen yksin kannata pitää järjestelmiään käynnissä, jos eivät halua tehdä tappiota. ”Tarvitaan uudentyyppisiä kysynnän ja tarjonnan mukaan joustavia jaettuja liikkumispalveluita” Sorasahi sanoo.

Myös kumipyörälogistiikka uudelle uralle

Ympäristön ja kiertotalouden näkökulmasta keskeistä on, että maantiekuljetuksissa siirrytään mahdollisimman pian käyttämään vaihtoehtoisia käyttövoimia: biopolttoaineita eli uusiutuvaa dieseliä ja biokaasua sekä sähköä. Yhteiskäyttöautoyritykset vuokraavat myös pakettiautoja, joten asia koskee myös heitä.

”Myös digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia logististen ketjujen ja kuljetuskapasiteetin tehostamiseen. Logistiikan toimijat, jopa toistensa kilpailijat, voisivat dataa avaamalla ja keskenään jakamalla siirtyä suljetuista kuljetusverkoista avoimiin”, Sorasahi sanoo ja jatkaa: ”Näin voidaan muodostaa ulottuvampia toimitusketjuja ja hyödyntää kapasiteettia tehokkaammin verrattuna siihen, mihin yksittäiset toimijat pystyvät”. Myös automaatioon perustuva niin kutsuttu letka-ajo mahdollistaisi energiatehokkuuden kasvattamisen logistiikassa.

Aina on toivoa!

Monet vertaavat autoilun ja lentämisen päästöjä toisiinsa, ja usein puolustelevat omaa käyttäytymistään itselle suosiollisilla laskelmilla. ”En oikein pidä siitä, että verrataan suoraan pistemäisiä lukuja parin asian kesken”, Heikki sanoo. ”Muutos pitäisi tapahtua kaikessa, haasteet ovat kumuloitumassa sen verran suuriksi, millään toimialalla ei ole varaa enää odottaa. Kyse on loppujen lopuksi siitä, että pyritäänkö tekemään enemmän hyvää kuin haitallista”. Jokaisella teolla on siis merkitystä.

Toivoa on silti aina, oli ongelmat kuinka suuria tahansa. Heikki Sorasahi näkee autoilun nyt mahdollisuutena, ei uhkana. ”Autoilua muuttamalla ja vähentämällä voidaan hillitä myös ilmastonmuutosta. Keskeistä positiivisten ympäristövaikutusten kannalta on, että uusia yhteiskäyttöautoilijoita tulisi erityisesti entisistä yksityisautoilijoista”, hän päättää.

Tiesitkö? Kiertotalous on tulevaisuutta = Kiertotalous pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Usein tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuvalla älykkyydellä. (Wikipedia)

Tiesitkö? Yhteiskäyttöautoilu kasvattaa suosiotaan = Yhteiskäyttöautolla tarkoitetaan autoa, josta maksat käytön mukaan sovitulla minuutti-, tunti- tai päivähinnalla, ja jota lisäksesi voivat ajaa muutkin. Hintaan voi kuulua myös tietty määrä kilometrejä. Auton käyttöönotto on usein tehty helpoksi älykkäillä digitaalisilla palveluilla.

Yhteiskäyttöautot jaetaan perinteisesti kahteen eri luokkaan sen mukaan pitääkö auto palauttaa takaisin noutopisteeseen vai mahdollistetaanko muualle palauttaminen. Toimintaa voidaan myös jaotella sen mukaan, onko vuokraus ihmisten välistä vertaisvuokraamista vai ihmisen ja liiketoimen välistä.

Yhteiskäyttöautoilu eroaa perinteisestä autonvuokrauksesta siten, että yhteiskäytössä olevan auton voi vuokrata lyhyeksikin aikaa ja asiakas yleensä itse huolehtii omatoimisesti ohjeiden mukaan auton noudosta ja palautuksesta mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Tiesitkö? Sitran kiertotaloustiimi listaa kiinnostavimmat kiertotalouden yritykset

Sitra pitää yllä listaa Suomen kiinnostavimmista kiertotalousyrityksistä, ja lista on jälleen päivittymässä keväällä 2019. Jotta yritys listaan hyväksytään, sen pitää täyttää muutama kriteeri: yrityksen liiketoiminnan pitää olla jo selkeästi käynnissä, yrityksellä pitää olla positiivinen ympäristövaikutus, sillä pitää olla selkeästi skaalautuva toimintamalli ja yrityksen pitää olla myös mielenkiintoinen. Suomessa toimivat yhteiskäyttöautoyritykset, esimerkiksi DriveNow, 24Rent, go now! (24Rentin sisarpalvelu) ja Shareit Blox Car ovat mukana listauksessa.

Kriteerien lisäksi monelta listan yritykseltä löytyy yksi yhteinen piirre: toiminta pohjautuu jollekin älykkäälle digitaaliselle alustalle. Esimerkiksi yhteiskäyttöautoyrityksillä digitaalisuus on juuri se, joka mahdollistaa autojen jakamisen. ”Tämäkään ei ole kuitenkaan ehdoton kriteeri listaan pääsemiselle, mutta hyvin keskeinen osa sitä. Pitää myös muistaa, että lista on kiertotaloustiimimme oma subjektiivinen näkemys yrityksistä, ei mikään aukoton paremmuusjärjestys”, Sitran Heikki Sorasahi kertoo.