Pitäisikö ostaa sähköauto vai siirtyä yhteiskäyttöautoiluun? Osa 1
7
marraskuu
OSA 1
Liikenne tuottaa Suomen päästöistä viidenneksen, ja niistä yli puolet tulee henkilöautoista. Melkein jokaisella on jonkinlainen mielipide, miten autoilun päästöjä saataisiin alas. Pitäisikö esimerkiksi ostaa sähköauto vai siirtyä ajelemaan yhteiskäyttöautoilla?
On selvää, että sähköautoilu loppujen lopuksi vähentää haitallisia ilmakehän päästöjä. Mutta niin tekee myös yhteiskäyttöautoilu. Kumpi tämän tekee nopeammin? Voimmeko mitata, mikä vaihtoehdoista olisi ympäristöystävällisempää, jos nämä kaksi autoilun muotoa asetetaan rinnakkain?
Sähköautot eivät ole päästöttömiä
Luontoystävällisyys on monelle painavin syy valita sähköauto. Sähköautolla voi merkittävästi pienentää omaa hiilijalanjälkeään, jos pystyy lataamaan sen täysin ympäristöystävällisellä sähköllä. Jos tällaista sähköä ei ole saatavilla, sähköauton ympäristöystävällisyys vähenee.
Sähköauton valmistamiseen kuluu energiaa ja raaka-aineita tavallista autoa enemmän. Eli mitenkään päästöttömiä ne eivät ole, kun koko elinkaari otetaan huomioon. Itse asiassa sähköauton valmistaminen vie kolmanneksen enemmän energiaa kuin tavanomaisen auton valmistaminen.
Sähköauton ongelmaksi muodostuvat siis sen koko elinkaaren aikaiset päästöt. Pelkkiin ajamisen päästöihin ei voi tuijottaa.
Muodostuuko sähköautojen akuista ongelma?
Sähköautoihin liittyvä hype peittää usein alleen sen, että hiilineutraaliustavoitteiden mukaiset sähköautojen valmistusmäärät ovat huikeat. Olisi hienoa, jos maailman autokanta saataisiin muutamassa vuodessa sähköiseksi, mutta onko se reaalisesti mahdollista?
Nykyajan sähköautoteknologia perustuu edelleen paljolti fyysikko John Goodenoughin 30 vuotta sitten keksimään litium-ioniakkuun. Niiden ongelmana ovat raaka-aineiden louhinnasta ja jatkojalostuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ja ympäristöhaitat. Nykyiseen tekniikkaan perustuva akusto pitää myös vaihtaa auton käyttöiän aikana kerran.
Yksi haaste on tietenkin tulevaisuudessa myös sähköautojen romutus, esimerkiksi käytetyt akut on saatava kunnolla kiertoon. Mitä niille tapahtuu 15 vuoden päästä? Muodostuuko niistä merissä olevan muovin kaltainen ongelma, vai saadaanko niiden kierrätys todella kuntoon?
Ajaessa erot korostuvat, mutta miten on kokonaisuuden laita?
Kuten alussa totesimme, sähköautolla ajamisen päästöt riippuvat siitä, mitä sähköä niihin ladataan.
Yleisesti sähköautojen käytön päästöt ovat vähäisemmät. Mutta esimerkiksi Keski-Euroopassa sähköä tuotetaan kivihiilellä, mikä kasvattaa sähköauton päästöjä. Suomessa sähkö on toki puhtaampaa. On silti laskettu, että jopa paljon parjatut dieselautot voivat tietyissä tapauksissa olla ympäristöystävällisempiä, jos niihin tankataan jätebiodieseliä.
Pelkkien hiilidioksidipäästöjen mittaus on yksinkertaista, mutta eri laskelmissa vaihtoehtoja ja muuttujia on niin paljon, että parasta ratkaisua on vaikea löytää. Kun mukaan otetaan kaikki muut luontoon ja ilmastoon vaikuttavat seikat, yhtälö on jälleen paljon monimutkaisempi.
Yksi yhteiskäyttöauto voi korvata jopa 25 yksityisautoa
Miten yhteiskäyttöautoilu estää ilmastonmuutosta? Eikö päinvastoin autoilu pysy samana tai jopa lisäänny?
Itse asiassa ei lisäänny, vaan vähenee laajassa kuvassa. Omaa autoa käytetään usein niin sanotusti turhaan, eli oma auto napataan ajoon silloinkin, kun matkan voisi taittaa esimerkiksi julkisilla. Kun siirrytään yhteiskäyttöautoiluun, turhan ajon määrä vähenee. Perheillä on myös usein kakkosautoja, joilla ajamisen voisi hyvin korvata esimerkiksi juuri yhteiskäyttöautoilla.
Yksi yhteiskäyttöauto voi korvata eri arvioiden mukaan jopa 8-25 yksityisautoa ja yhdellä yhteiskäyttöautolla pärjäisi parhaimmillaan jopa 5-8 henkilöä. Yksityisauto myös seisoo jopa 96 % ajastaan turhan panttina, ja sillä ajetaan vain keskimäärin vain 42 km päivässä. Nämä luvut koskevat tietysti myös yksityisomistuksessa olevia sähköautoja.
Artikkelista julkaistaan toinen osa ensi viikolla. Pysy kuulolla!
